SVRuotsi · Svenska

Opi ruotsia ilmaiseksi selaimessa

Opi ruotsia ilmaiseksi selaimessa — 80 oppituntia tasolta A1 tasolle B2, sanakorteilla ja ääntämisharjoituksilla. Ei tilausmaksua, ei latausta.

Opi ruotsia ilmaiseksi →26 kieltä · A1–B2 · ilman rekisteröitymistä
Langula iPhonelle ja iPadille · ★ 4,6 · Lataa ilmaiseksi →
Oppitunti 1
hej
hej
hei

Miksi opiskella ruotsia Langulassa?

Toinen kotimainen, oikeasti käytössä

Ruotsi on Suomen toinen kansalliskieli, Ahvenanmaan ainoa kieli ja edellytys monessa julkishallinnon tehtävässä. Se on myös yhteinen kieli, jolla asiat hoituvat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

en vai ett – ei enää arvailua

Suomessa ei ole sukuja lainkaan, joten ruotsin en- ja ett-jako on opittava sana sanalta. Leitner-kortit palauttavat toistuvasti juuri ne sanat, joiden suku menee sinulta väärin, kunnes valinta tulee itsestään.

Sävelkulku ja sj-äänne kuntoon

Riikinruotsin kaksi sanapainoa erottavat muuten samanlaiset sanat: anden tarkoittaa sävelkulusta riippuen ankkaa tai henkeä. Ääntämisharjoitus pisteyttää yrityksesi heti, myös sj-, sk- ja tj-äänteissä.

Sanat, jotka osaat jo

Tuoli, lasi, penkki, tori ja kuppi ovat ruotsalaisia lainoja. Satojen tuttujen sanojen ansiosta luetun ymmärtäminen lähtee liikkeelle nopeasti, ja A1-oppitunnit rakentavat tietoisesti tämän edun varaan.

Koulussa opittu ruotsi käyttöön

Jos ruotsi on jäänyt lukion jälkeen makaamaan, tarvitset kertausta etkä alkeita. Voit hypätä sopivalle tasolle, kerrata sanaston korteilla ja keskittyä siihen, mikä koulussa jäi harjoittelematta eli puhumiseen.

Ilmainen ja ilman kirjautumista

Kaikki 80 oppituntia, Leitner-kortit ja ääntämisharjoitus ovat maksutta käytössä ilman tunnusta. Jokainen taso päättyy todistukseen, joten edistyminen näkyy A1:stä B2:een asti.

Näin se toimii

1

Valitse kieli

Ruotsi on jo valmiiksi valittuna — lisää vain lähtökielesi.

2

Lyhyt oppitunti päivässä

5–20 minuuttia päivässä, eli uudet sanat ja vuorossa olevat kertaukset.

3

Ääntäminen ja edistyminen

Toista ääneen, seuraa päivittäistä putkeasi ja avaa uusia merkkejä.

Näin alat puhua ruotsia

Jo ensimmäisen oppitunnin jälkeen osaat tervehtiä ja kiittää kohteliaasti.

Käännä kortti napauttamalla

Tasolta A1 tasolle B2 — jäsennelty oppimispolkusi

Näin polkusi rakentuu: neljä CEFR-tasoa, 80 oppituntia. Jokainen oppitunti opettaa 20 uutta sanaa ja 6 esimerkkilausetta — muistikortit ja ääntämisharjoitukset vakiinnuttavat ne ennen kuin seuraava taso avautuu.

4CEFR-tasoa · A1–B2
80oppituntia · 20 per taso
26sanaa ja lausetta oppituntia kohti
A1
Aakkoset ja perusteet · Aloittelija
Oppitunnit 1–20
Opit 29-kirjaimisen aakkoston kirjaimineen å, ä ja ö, harjoittelet pyöreitä etuvokaaleja y ja ö sekä vokaalien pituutta. Tutustut sanapainoihin ja sj- ja tj-äänteisiin, opit en- ja ett-suvun, sanan perään liittyvän artikkelin (bil → bilen), numerot, tervehdykset ja yksinkertaiset lauseet.
Sen jälkeen osaat
✓ tervehtiä ja esitellä itsesi
✓ kysyä numeroista, kellonajasta ja hinnoista
✓ tilata jotain kahvilassa
✓ esittää ja vastata yksinkertaisiin kysymyksiin
A2
Arki ja rutiinit · Perustaso
Oppitunnit 21–40
Selviät kaupassa, matkalla ja arkisissa keskusteluissa. Harjoittelet menneen ajan muotoja (preteritum ja perfekt har-apuverbin kanssa), modaaliverbejä kan, vill, ska ja måste, adjektiivin taipumista (röd, rött, röda) sekä kaksinkertaista määräisyyttä (den stora staden).
Sen jälkeen osaat
✓ puhua perheestä, työstä ja harrastuksista
✓ käydä ostoksilla ja kysyä tietä
✓ kertoa menneessä aikamuodossa
✓ sopia tapaamisia
B1
Itsenäistä viestintää · Keskitaso
Oppitunnit 41–60
Kerrot mielipiteitä, kokemuksia ja suunnitelmia. Hallitset sivulauseen sanajärjestyksen ja kieltosanan paikan, relatiivilauseet som-sanalla, s- ja bli-passiivin, vertailumuodot sekä ensimmäiset partikkeliverbit. Ymmärrät uutistekstejä ja avaat analogian avulla myös norjaa ja tanskaa.
Sen jälkeen osaat
✓ ilmaista ja perustella mielipiteesi
✓ matkustaa yksin ja ratkaista ongelmia
✓ kertoa kokemuksista ja suunnitelmista
✓ seurata karkeasti elokuvia ja podcasteja
B2
Sujuvasti ja vivahteikkaasti · Edistynyt
Oppitunnit 61–80
Keskustelet spontaanisti abstrakteista ja työhön liittyvistä aiheista. Käytät monimutkaisia partikkeliverbejä (slå på, komma ihåg), vaihdat muodollisen ja vapaan tyylin välillä ja tunnistat idiomit. Luet lehtiä ja kaunokirjallisuutta vaivatta ja kirjoitat jäsenneltyä argumentoivaa tekstiä.
Sen jälkeen osaat
✓ seurata pitkiä keskusteluja vaivatta
✓ ilmaista itseäsi spontaanisti ja sujuvasti
✓ käyttää ruotsia työssä
✓ ymmärtää monimutkaisia tekstejä ja uutisia
Tavoitteesi: sujuvasti arjessa
Taso B2 suoritettu — mukana PDF-todistus jokaisesta saavuttamastasi tasosta.
Aloita tasolta A1 →

Opi lisää kieliä

Opi ruotsia — ilmaiseksi ja omaan tahtiin

Ruotsi ei ole suomalaiselle mikään kaukainen vieras kieli. Se on Suomen toinen kansalliskieli ja noin 288 000 suomenruotsalaisen äidinkieli: Pohjanmaan rannikolla, Turunmaan saaristossa, Uudellamaalla ja yksikielisesti ruotsinkielisellä Ahvenanmaalla. Ruotsissa kieli on virallinen kansalliskieli noin 10 miljoonalle puhujalle, ja toisen kielen puhujat mukaan lukien ruotsia osaa 11–13 miljoonaa ihmistä. Pohjoisgermaanisista kielistä suurimpana se avaa oven myös norjaan ja kirjoitettuun tanskaan, eli yhdellä kielellä liikut koko Pohjolassa.

Ruotsin kielioppi on kevyt suomen rinnalla, mutta se toimii toisin. Sijamuotoja ei käytännössä ole, joten kaikki se, mitä suomessa hoidetaan viidellätoista sijalla, hoidetaan ruotsissa prepositioilla ja sanajärjestyksellä. Verbi ei taivu persoonassa lainkaan. Tilalle tulee kaksi sukua, en ja ett, joita ei useimmiten voi päätellä mistään, sekä sanan perään liittyvä määräinen artikkeli: en bil muuttuu muotoon bilen. Päälauseessa verbi on aina toisena, ja sivulauseessa kieltosana siirtyy verbin eteen. Nämä rakenteet ovat suomenkieliselle uusia, mutta säännöllisiä.

Yhdysvaltain Foreign Service Institute sijoittaa ruotsin ensimmäiseen kategoriaan, noin 600–750 oppitunnin päähän työelämän kielitaidosta. Suomenkielisellä on lisäksi etu, jota tilastot eivät näytä: satoja vuosia jatkunut lainasanavirta. Tuoli, lasi, penkki, tori, kuppi, kirkko ja sata muuta arkisanaa ovat ruotsista, joten sanasto tuntuu heti tutulta. Ruotsi on myös työelämän kysymys. Julkishallinnon tehtävissä vaaditaan toisen kotimaisen kielen taito, ja Pohjoismaissa työskentely, opiskelu ja asiointi sujuvat ruotsilla. Monelle kyse on kertaamisesta: koulussa opittu ruotsi on tallessa, se pitää vain herättää.

Langula tarttuu juuri niihin kohtiin, joissa ruotsi on suomenkieliselle hankala. Selaimessa toimiva ääntämisharjoitus antaa palautteen heti, joten pääset harjoittelemaan pitkiä ja lyhyitä vokaaleja, etuisia pyöreitä vokaaleja y ja ö sekä pahamaineisia sj- ja tj-äänteitä oikein. Äänitteitä ei tallenneta. Leitnerin viiden laatikon kortisto sopii ihanteellisesti en- ja ett-sukuun, jota suomessa ei ole ollenkaan: väärin menneet sanat palaavat eteesi useammin kuin osatut. 80 oppituntia vievät å-, ä- ja ö-kirjaimista aina partikkeliverbeihin asti, ilmaiseksi ja ilman kirjautumista, puhelimella tai tietokoneella.

Usein kysyttyä

Onko ruotsi vaikeaa suomenkieliselle?
Ruotsi ei ole sukua suomelle, mutta se on silti yksi helpoimmista kielistä oppia. Foreign Service Institute luokittelee sen ensimmäiseen kategoriaan eli noin 600–750 oppitunnin päähän työelämän kielitaidosta. Substantiiveilla ei ole sijamuotoja, verbi ei taivu persoonassa, ja satoja sanoja on jo lainattu suomeen. Vaikeus ei ole kieliopissa vaan ääntämisessä: vokaalien pituudessa, sanapainossa sekä sj- ja tj-äänteissä.
Mitä eroa on suomenruotsilla ja riikinruotsilla?
Kyse on saman kielen kahdesta muunnoksesta, ja ne ymmärtävät toisiaan ongelmitta. Suomenruotsista puuttuu riikinruotsille tyypillinen kaksisävelinen sanapaino, joten puhe kuulostaa tasaisemmalta ja monen suomenkielisen korvaan selkeämmältä. Sanastossa on eroja etenkin viranomaiskielessä ja arjen käsitteissä. Langulan sanasto ja rakenteet toimivat molemmissa; sävelkulun harjoittelu on hyödyksi, jos haluat lähestyä riikinruotsalaista ääntämistä.
Onko ruotsissa todella sävelkulku?
Riikinruotsissa on. Siinä on kaksi sanapainoa, akuutti ja graavi, ja ne voivat erottaa muuten samanlaiset sanat toisistaan: anden on sävelkulusta riippuen joko ankka tai henki. Kyse ei ole samanlaisesta toonijärjestelmästä kuin kiinassa, vaan juuri näistä kahdesta painosta syntyy ruotsin tunnistettava laulava rytmi. Suomenruotsissa tätä eroa ei ole, joten Suomessa pärjäät hyvin ilmankin.
Mitkä ovat ruotsin erikoiskirjaimet?
Ruotsi käyttää latinalaisia aakkosia, joissa on 29 kirjainta: tavalliset 26 sekä å, ä ja ö aivan lopussa z-kirjaimen jälkeen, järjestyksessä å, ä, ö. Suomalaisella näppäimistöllä kaikki kolme ovat valmiina. Uutta kirjoitusjärjestelmää ei siis tarvitse opetella, mutta muutama kirjoitusasun ja äänteen suhde vaatii tarkkuutta: sk, sj ja stj voivat kaikki tuottaa saman sje-äänteen.
Montako sukua ja sijaa ruotsissa on?
Sukuja on kaksi, en-sanat ja ett-sanat, ja sijoja ei substantiiveilla käytännössä lainkaan – vain omistusta osoittava s-pääte. Suomenkieliselle vaihto on kaksisuuntainen: viidentoista sijan sijaan opettelet prepositioita, mutta samalla opettelet suvun, jota suomessa ei ole ollenkaan. Suku on enimmäkseen arvaamaton, ja juuri siihen Leitner-kortit on tarkoitettu.
Auttaako ruotsi ymmärtämään norjaa ja tanskaa?
Auttaa huomattavasti. Ruotsi, norja ja tanska ovat läheisiä pohjoisgermaanisia kieliä. Ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtävät toisiaan yleensä vaivatta, ja kirjoitettu tanska aukeaa ruotsintaitoiselle hyvin, vaikka puhuttu tanska vaatii totuttelua. Ruotsin osaaja saa siis etumatkan kaikkiin kolmeen ja pärjää Pohjoismaiden yhteisissä tilanteissa.

Valmis oppimaan ruotsia?

Ilmaiseksi, selaimessa, käyntiin alle minuutissa.

Aloita ilmaiseksi →