Learn Alasaksa free in your browser

Alasaksa ei ole museotavaraa vaan Pohjois-Saksan elävä aluekieli. Sitä puhuu aktiivisesti noin kaksi–kolme miljoonaa ihmistä Schleswig-Holsteinissa, Hampurissa, Bremenissä, Ala-Saksissa, Mecklenburg-Etu-Pommerissa sekä osissa Nordrhein-Westfalenia, Saksi-Anhaltia ja Brandenburgia, ja passiivisesti ymmärtäviä on selvästi enemmän. Saksa suojelee sitä aluekielenä alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan nojalla – saman sopimuksen, jonka Suomi on ratifioinut saamen, romanin ja karjalan osalta. Unesco luokittelee alasaksan silti uhanalaiseksi.

Alasaksan tunnistaa parhaiten siitä, mitä sille ei tapahtunut. Yläsaksan äänteenmuutos, joka teki vanhasta k-äänteestä ch:n ja t-äänteestä s:n tai ß:n, jäi pohjoisessa väliin. Siksi sanotaan maken, Water, Appel ja Tied, ei machen, Wasser, Apfel ja Zeit. Yhtäläisyys englannin ja hollannin kanssa ei ole sattumaa: kaikki kolme kuuluvat samaan länsigermaaniseen haaraan. Kielioppi on saksaa yksinkertaisempi, sillä datiivi ja akkusatiivi ovat sulautuneet yhdeksi muodoksi ja monikon kaikki persoonat saavat preesensissä saman verbinpäätteen. Kirjoitus tapahtuu latinalaisilla kirjaimilla, eikä yhtenäistä oikeinkirjoitusnormia ole, joskin Pohjois-Saksassa noudatetaan usein SASS-sääntöjä.

Suomalaiselle alasaksa on lähempänä kuin äkkiseltään uskoisi. Hansaliiton kauppakieli oli keskiajan alasaksa, ja Turku, Viipuri ja Tallinna kuuluivat samaan verkostoon. Se sanasto muokkasi ruotsia perusteellisesti, ja ruotsin kautta iso osa siitä on kulkeutunut myös suomeen – kauppaan, käsityöhön ja merenkulkuun liittyvien sanojen taustalla on usein juuri alasaksalainen lähtökohta. Käytännön etu on nykypäivänä toinen: jos olet lukenut koulussa saksaa, tunnistat alasaksan tekstistä suuren osan heti. Ilman saksan taustaa alasaksa on tavallinen germaaninen kieli, jossa on artikkelit ja suku mutta yksinkertaisempi taivutus kuin yleissaksassa.

Suurin käytännön ongelma alasaksan opiskelussa on hajanaisuus: se on murrejatkumo holsteinilaisesta itäfriisiläiseen ja mecklenburgilaiseen, eikä virallista kielitutkintoa ole olemassa. Langulan 80 oppitunnin polku A1-tasolta B2:lle antaa yhden johdonmukaisen linjan sen sijaan, että kokoaisit opiskelusi hajanaisista alueellisista materiaaleista. Viisilokeroiset Leitner-kortit pitävät sanat kuten Hus, Dag ja Tied erillään niiden saksalaisista ja englantilaisista kaksoisolennoista. Selaimessa toimiva ääntämisharjoitus kuuntelee, sanotko maken etkä machen – eikä äänitallenteita tallenneta. Kaikki toimii ilmaiseksi selaimessa ilman asennusta.