Learn Turkki free in your browser

Turkkia puhuu noin 85–90 miljoonaa ihmistä. Se on Turkin virallinen kieli ja kreikan rinnalla myös Kyproksen virallinen kieli, ja sillä on tunnustetun vähemmistökielen asema Kosovossa, Pohjois-Makedoniassa, Romaniassa ja muualla Balkanilla. Turkin ulkopuolella suuria turkinkielisiä yhteisöjä on Saksassa noin kolme miljoonaa sekä lisäksi Itävallassa, Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Britanniassa. Suomalaiselle Turkki on ennen kaikkea tuttu lomakohde: Antalyaan, Alanyaan ja Istanbuliin lennetään Suomesta vuodesta toiseen, ja kielitaito muuttaa reissun sävyn heti, kun asioit muualla kuin hotellin vastaanotossa.

Vuoden 1928 kirjaimistouudistuksesta lähtien turkki on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin. Aakkosia on 29: mukaan tulevat ç, ğ, ı, İ, ö, ş ja ü, kun taas q, w ja x puuttuvat. Tärkeintä on, että oikeinkirjoitus on äänteenmukaista. Sana luetaan täsmälleen niin kuin se kirjoitetaan, ilman mykkiä kirjaimia ja ilman poikkeuksia, joten ääneen lukeminen onnistuu jo ensimmäisellä viikolla. Osa kirjaimista on suomalaiselle helppoja: ö ja ü vastaavat suomen ö:tä ja y:tä, ş on suhu-s ja ç on tš. Pisteetön ı on neutraali vokaali, jota suomessa ei ole, ja ğ:llä ei ole omaa äännettä vaan se pidentää edeltävän vokaalin.

Turkin kielioppi tuntuu suomalaisesta oudon tutulta. Turkki on suomen tavoin agglutinoiva kieli: merkitys rakennetaan liittämällä päätteitä vartaloon peräkkäin. Ev on talo ja evlerimde tarkoittaa ”taloissani”, aivan kuten suomen taloissani. Vokaalisointu ratkaisee, mikä vokaali päätteeseen tulee, ja omistusliitteet toimivat samalla logiikalla kuin suomen -ni ja -si. Sukulaisuutta kieltemme välillä ei ole osoitettu, ja vanha ural-altailainen oletus on hylätty, mutta rakenteellinen yhdennäköisyys on aitoa ja oppijalle hyödyllistä. Kielioppisukua turkissa ei ole lainkaan, artikkeleita ei myöskään, ja verbit taipuvat poikkeuksellisen säännöllisesti.

Yhdysvaltain ulkoministeriön kielikoulu FSI sijoittaa turkin luokkaan IV eli noin 1 100 opetustuntiin työelämän tasoon asti. Vaikeus ei ole aakkosissa eikä äänteissä vaan rakenteessa, ja suomenkieliselle suurin muutos on sanajärjestys: turkissa verbi tulee lauseen loppuun. Langula vie sinut 80 oppitunnin läpi tasolta A1 tasolle B2 ja tuo päätteet mukaan asteittain, ensin monikko ja sijapäätteet, sitten omistusliitteet ja lopuksi partisiipit ja lauseenvastikkeet. Viisilokeroiset Leitner-kortit painavat mieleen kokonaisia taivutettuja muotoja, eivät pelkkiä perusmuotoja. Kaikki toimii ilmaiseksi selaimessa ilman asennusta, puhelimella ja tietokoneella.