langula
Englanti
mother
MA-derPerhe
Yksi sana, 26 kieltä
Perhe 26 kielellä
Perhesanat näyttävät selvästi, mitä kieli pitää tärkeänä. Suomessa ei ole artikkeleita eikä kieliopillista sukua, ja ”hän” kelpaa kenelle tahansa, joten ”sisko” ja ”veli” ovat vain kaksi eri sanaa. Toisissa kielissä sukupuoli kulkee mukana jokaisessa sanassa, ja joissakin erotetaan tarkasti, kummalta puolelta sukua täti tai setä on. Tällä sivulla näet perheen keskeiset sanat 26 kielellä.
Yksi sana, 26 kieltä
| Kieli | äiti | isä | veli | sisko | poika | tyttö | lapsi | isoäiti | isoisä | täti | setä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alasaksa | MudderMU-der | VadderFA-der | BroderBROO-der | SüsterZYS-ter | Söhnzöön | DochderDOH-der | Kindkint | OmaOO-ma | OpaOO-pa | Tant | ÜnkelYN-kel |
| Arabia | أُمّumm | أَبab | أَخah | أُخْتuht | اِبْنibn | بِنْتbint | طِفْلtifl | جَدَّةDŽAD-da | جَدّdžadd | عَمَّةAM-ma | عَمّamm |
| Bulgaria | майкаMAJ-ka | бащаBAŠ-ta | братbrat | сестраSEST-ra | синsin | дъщеряdaš-TER-ja | детеde-TE | бабаBA-ba | дядоDA-do | леляLE-la | чичоTŠI-tšo |
| Englanti | motherMA-der | fatherFAA-der | brotherBRA-der | sisterSIS-ter | sonsan | daughterDOO-ter | childtšaild | grandmotherGRÄN-MA-der | grandfatherGRÄN-FAA-der | auntänt | uncleAN-kel |
| Espanja | la madrela MAD-re | el padreel PAD-re | el hermanoel er-MA-no | la hermanala er-MA-na | el hijoel I-ho | la hijala I-ha | el niñoel NI-njo | la abuelala AV-ue-la | el abueloel AV-ue-lo | la tíala TI-a | el tíoel TI-o |
| Hollanti | moederMU-der | vaderVAA-der | broerbrur | zuszys | zoon | dochterDOH-ter | kindkint | omaOO-ma | opaOO-pa | tanteTAN-te | oom |
| Italia | la madrela MAD-re | il padreil PAD-re | il fratelloil fra-TEL-lo | la sorellala so-REL-la | il figlioil FILJ-ljo | la figliala FILJ-lja | il bambinoil bam-BI-no | la nonnala NON-na | il nonnoil NON-no | la ziala TSI-a | lo ziolo TSI-o |
| Itävallansaksa | MuattaMU-a-ta | VodaFOO-da | BruadaBRU-a-da | SchwestaŠVES-ta | Buabu-a | DirndlDI-an-del | Kindkint | OmaOO-ma | OpaOO-pa | Tant | OnkelON-kel |
| Japani | お母さんo-kaa-san | お父さんo-too-san | 兄vanhempi velia-ni弟nuorempi velio-too-to | 姉vanhempi sisara-ne妹nuorempi sisari-moo-to | 息子mi-si-ko | 娘mi-si-me | 子供ko-do-mo | おばあさんo-baa-san | おじいさんo-džii-san | おばさんo-ba-san | おじさんo-dži-san |
| Kiina | 妈妈ma ma | 爸爸pa pa | 哥哥vanhempi veliko ko弟弟nuorempi veliti ti | 姐姐vanhempi sisartsie tsie妹妹nuorempi sisarmei mei | 儿子er tsz | 女儿ny er | 孩子hai tsz | 奶奶nai nai | 爷爷je je | 阿姨a i | 叔叔šu šu |
| Korea | 어머니a-ma-ni | 아버지a-ba-dži | 형vanhempi veli (miehen)hjang오빠vanhempi veli (naisen)o-pa동생nuorempi sisarustong-seng | 누나vanhempi sisar (miehen)nu-na언니vanhempi sisar (naisen)an-ni동생nuorempi sisarustong-seng | 아들a-dul | 딸tal | 아이a-i | 할머니hal-ma-ni | 할아버지ha-ra-ba-dži | 이모i-mo | 삼촌sam-tson |
| Kreikka | μητέραmi-TE-ra | πατέραςpa-TE-ras | αδερφόςa-der-FOS | αδερφήa-der-FI | γιοςjos | κόρηKO-ri | παιδίpe-DI | γιαγιάja-JA | παππούςpa-PUS | θείαTI-a | θείοςTI-os |
| Kroatia | majkaMAJ-ka | otacO-tats | brat | sestraSEST-ra | sin | kćiktsi | dijeteDI-je-te | bakaBA-ka | djed | tetaTE-ta | ujakU-jak |
| Norja | mormuur | farfaar | brorbruur | søsterSÖS-ter | sønnsön | datterDA-ter | barnbaan | bestemorBES-te-muur | bestefarBES-te-faar | tanteTAN-te | onkelON-kel |
| Portugali | mãemanj | paipaj | irmãoir-MANU | irmãir-MAN | filhoFI-lju | filhaFI-lja | criançakri-AN-sa | avóa-VO | avôa-VO | tiaTI-a | tioTI-u |
| Puola | matkaMAT-ka | ojciecOJ-tsets | brat | siostraSOST-ra | synsin | córkaTSUR-ka | dzieckoDŽETS-ko | babciaBAP-tsa | dziadekDŽA-dek | ciociaTSO-tsa | wujekVU-jek |
| Ranska | la mèreLA MER | le pèreLE PER | le frèreLE FRER | la sœurLA SÖR | le filsLE FIS | la filleLA FIJ | l'enfantlan-FAN | la grand-mèreLA gran-MER | le grand-pèreLE gran-PER | la tanteLA TANT | l'oncleLONKL |
| Romania | mamăMA-me | tatăTA-te | frateFRA-te | sorăSO-re | fiu | fiicăFII-ke | copilko-PIL | bunicăbu-NI-ke | bunicbu-NIK | mătușăme-TU-še | unchiunk |
| Ruotsi | mammaMA-ma | pappaPA-pa | brorbruur | systerSYS-ter | sonsoon | dotterDO-ter | barnbaan | mormorMUUR-muur | farfarFAAR-faar | mosterMOS-ter | farbrorFAARB-ruur |
| Saksa | die Mutterdii MU-ta | der Vaterdee-a FAA-ta | der Bruderdee-a BRUU-da | die Schwesterdii ŠVES-ta | der Sohndee-a zoon | die Tochterdii TOH-ta | das Kinddas kint | die Großmutterdii GROOS-MU-ta | der Großvaterdee-a GROOS-FAA-ta | die Tantedii TAN-te | der Onkeldee-a ON-kel |
| Suomi | äiti | isä | veli | sisko | poika | tyttö | lapsi | isoäiti | isoisä | täti | setä |
| Syyrianarabia | أمimm | أبab | أخah | أختuht | ابنibn | بنتbint | طفلtifl | ستّوSIT-to | جدّوŽID-do | عمّةAM-me | عمّوAM-mo |
| Tanska | mormo-a | farfa | brorbro-a | søsterSÖS-da | sønsön | datterDA-da | barnbaan | bedstemorBES-te-mo-a | bedstefarBES-te-fa | tanteTAN-de | onkelON-gel |
| Turkki | annean-NE | bababa-BA | erkek kardeşer-KEK kar-DEŠ | kız kardeşkuz kar-DEŠ | oğulo-VUL | kız evlatkuz ev-LAT | çocuktšo-DŽUK | büyükanneby-jy-kan-NE | büyükbababy-jyk-ba-BA | teyzetej-ZE | amcaam-DŽA |
| Ukraina | матиMA-ti | батькоBAT-ko | братbrat | сестраSEST-ra | синsin | донькаDON-ka | дитинаdi-TI-na | бабусяba-BU-sa | дідусьdi-DUS | тіткаTIT-ka | дядькоDAD-ko |
| Venäjä | матьmat | отецa-TETS | братbrat | сестраSIST-ra | сынsin | дочьdots | ребёнокri-BO-nek | бабушкаBA-buš-ke | дедушкаDE-duš-ke | тётяTO-te | дядяDA-de |
Artikkeli ja suku kulkevat mukana
Italian ”la madre” [la MAD-re] ja ”il padre” [il PAD-re] opetellaan lähes aina artikkelin kanssa, koska se kertoo sanan suvun. Sama pätee espanjan sanoihin ”la abuela” [la a-BWE-la] ja ”el abuelo” [el a-BWE-lo] sekä ranskan muotoihin ”la tante” [la TANGT] ja ”l'oncle” [LONGKL]. Suomessa ”täti” ja ”setä” eivät tarvitse eteensä mitään.
Turkissa sukulaisuus ilmaistaan toisin: veljelle ja siskolle ei ole omia sanoja, vaan sanotaan ”erkek kardeş” [er-kek kar-déş] eli miespuolinen sisarus ja ”kız kardeş” [kız kar-déş] eli naispuolinen sisarus. Suomessa ”veli” ja ”sisko” ovat eri sanoja, mutta yhteinen sisarus on sukupuoleton — turkki tekee siis juuri päinvastoin kuin suomi.
Kumman puolen setä
Arabian ”عَمّ” [AMM] tarkoittaa nimenomaan isän veljeä, ja äidin veljelle on oma sanansa; syyrian arabiassa vastaava muoto on ”عمّو” [ʕammo]. Kroatian ”ujak” [OO-yahk] on puolestaan äidin veli. Suomen setä ja eno tekevät saman eron, joten tämä on yksi harvoista kohdista, joissa suomi on tarkempi kuin moni suuri kieli.
Japanissa ero ei kulje sukuhaarassa vaan siinä, kenestä puhutaan: ”お母さん” [okāsan] käy toisen äidistä ja omasta äidistä puhuteltaessa, kun taas vieraalle omasta äidistä puhutaan eri sanalla. Korean ”할머니” [hal-meo-ni] ja ”할아버지” [hal-a-beo-ji] sisältävät kunnioittavan osan, jota käytetään myös tuntemattomista vanhoista ihmisistä.
Pituusero ja muut sudenkuopat
Japanin ”おばあさん” [obāsan] tarkoittaa isoäitiä ja ”おばさん” [obasan] tätiä — ero on pelkkä vokaalin pituus, aivan kuten suomen sanoissa tuli ja tuuli. Sama koskee sanoja ”おじいさん” [ojiisan] ja ”おじさん” [ojisan]. Tässä suomalaisella on etulyöntiasema, sillä pituusero on meille tuttu merkitystä erottava keino.
Vaikeampia ovat espanjan ”el hijo” [el I-cho] ja ”la hija” [la I-cha], joissa h on mykkä ja j lausutaan kurkusta, sekä italian ”la nonna” [la NON-na] ja ”il nonno” [il NON-no], joissa pelkkä loppuvokaali erottaa isoäidin isoisästä. Venäjän ”бабушка” painottuu ensimmäiseltä tavulta kuten suomessa, mutta ”отец” [a-tjéts] ja ”сестра” [ssjes-trá] lopusta.
Lyhyitä tilanteita arjesta
Valokuvaa katsellessa Bursassa
- YstäväBu kim?Kuka tämä on?
- Toinen ystäväBu benim annem.Tämä on minun äitini.
Puhelimessa Sapporossa
- Ystäväお母さんはお元気ですか。Kuuluuko äidillesi hyvää?
- Toinen ystäväはい、元気です。Kyllä, hyvää kuuluu.
Sukujuhlissa Poznańissa
- VierasKto to jest?Kuka tuo on?
- IsäntäTo moja babcia.Tuo on minun isoäitini.
Perhepöydässä Sienassa
- VierasChi è questa signora?Kuka tämä rouva on?
- LucaÈ la nonna di Marco.Hän on Marcon isoäiti.
Usein kysyttyä
- Miksi turkissa sanotaan erkek kardeş eikä pelkkää veljeä?
- Turkissa sisarus on yksi sana, jonka eteen lisätään sukupuoli: ”erkek kardeş” [er-kek kar-déş] on veli ja ”kız kardeş” [kız kar-déş] sisko. Suomessa veli ja sisko ovat omia sanojaan.
- Miten japanin isoäiti ja täti eroavat toisistaan?
- Vain vokaalin pituudella: ”おばあさん” [obāsan] on isoäiti ja ”おばさん” [obasan] täti. Suomalaiselle ero on tuttu, koska pituus erottaa sanoja myös suomessa.
- Onko muissa kielissä eroa sedän ja enon välillä?
- On. Arabian ”عَمّ” [AMM] on isän veli ja kroatian ”ujak” [OO-yahk] äidin veli, kun taas esimerkiksi englannissa ja saksassa yksi sana kattaa molemmat. Suomi erottaa nämä kuten arabia.