langula
Englanti
red
redVärit
Yksi sana, 26 kieltä
Värit 26 kielellä
Värit näyttävät yksinkertaisilta, kunnes huomaa, etteivät kielten värirajat osu samaan kohtaan. Suomen ”sininen” kattaa sekä vaalean että tumman sävyn, mutta kaikkialla näin ei ole, ja japanissa yksi sana ulottuu vihreän puolelle. Myös sanojen rakenne eroaa: suomessa moni väri päättyy nen-johtimeen, kiinassa ja koreassa sanaan liitetään väriä tarkoittava osa. Tällä sivulla näet yhdeksän perusväriä 26 kielellä.
Yksi sana, 26 kieltä
| Kieli | punainen | sininen | vihreä | keltainen | musta | valkoinen | ruskea | harmaa | oranssi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alasaksa | root | blau | gröön | geel | swartsvart | wittvit | bruun | grau | orangeo-RANAN-že |
| Arabia | أَحْمَرAH-mar | أَزْرَقAZ-rak | أَخْضَرAH-dar | أَصْفَرAS-far | أَسْوَدAS-uad | أَبْيَضAB-jad | بُنِّيّbun-NIJ | رَمَادِيّra-maa-DIJ | بُرْتُقَالِيّbur-tu-kaa-LIJ |
| Bulgaria | червенtšer-VEN | синsin | зеленze-LEN | жълтžolt | черенTŠE-ren | бялbal | кафявka-FAF | сивsif | оранжевo-RAN-džef |
| Englanti | red | bluebluu | greengriin | yellowJE-lou | blackbläk | whiteuait | brownbraun | greygrei | orangeOO-rindž |
| Espanja | rojoRO-ho | azula-TUL | verdeBER-de | amarilloa-ma-RI-jo | negroNEG-ro | blancoBLAN-ko | marrónma-RON | gris | naranjana-RANG-ha |
| Hollanti | roodroot | blauwbla-u | groengrun | geel | zwartzvart | witvit | bruinbrö-yn | grijsgre-is | oranjeo-RA-nje |
| Italia | rossoROS-so | blu | verdeVER-de | gialloDŽAL-lo | neroNE-ro | biancoBJAN-ko | marronemar-RO-ne | grigioGRI-džo | arancionea-ran-TŠO-ne |
| Itävallansaksa | rotroot | blau | grüngryyn | gelbgelp | schwarzšvarts | weißvais | braun | grau | orangeo-RANGŠ |
| Japani | 赤a-ka | 青a-o | 緑mi-do-ri | 黄色kii-ro | 黒ki-ro | 白si-ro | 茶色tsa-i-ro | 灰色ha-ii-ro | オレンジo-ren-dži |
| Kiina | 红色hung so | 蓝色lan so | 绿色ly so | 黄色huang so | 黑色hei so | 白色pai so | 棕色tsung so | 灰色huei so | 橙色tšong so |
| Korea | 빨간색pal-gan-sek | 파란색pa-ran-sek | 초록색tso-rok-sek | 노란색no-ran-sek | 검은색ka-mun-sek | 하얀색ha-jan-sek | 갈색kal-sek | 회색hue-sek | 주황색tsu-huang-sek |
| Kreikka | κόκκινοKO-ki-no | μπλεble | πράσινοPRA-si-no | κίτρινοKIT-ri-no | μαύροMAV-ro | άσπροASP-ro | καφέka-FE | γκριgri | πορτοκαλίpor-to-ka-LI |
| Kroatia | crvenTSER-ven | plav | zelenZE-len | žut | crntsern | bijelBI-jel | smeđsmedž | siv | narančastna-RAN-tšast |
| Norja | rødröö | blåbloo | grønngrön | gulgyyl | svart | hvitviit | brunbryyn | grågroo | oransjeo-RAN-še |
| Portugali | vermelhovir-ME-lju | azula-ZUL | verdeVER-di | amareloa-ma-RE-lu | pretoPRE-tu | brancoBRAN-ku | marromma-RON | cinzaSIN-za | laranjala-RAN-ža |
| Puola | czerwonytšer-VO-ni | niebieskiNJEB-jes-ki | zielonyže-LO-ni | żółtyŽUU-ti | czarnyTŠAR-ni | białyBJA-ui | brązowybron-ZO-vi | szaryŠA-ri | pomarańczowypo-ma-ranj-TŠO-vi |
| Ranska | rougeRUŽ | bleuBLÖ | vertVER | jauneŽON | noirNUAR | blancBLAN | marronma-RON | grisGRI | orangeo-RANŽ |
| Romania | roșuRO-šu | albastrual-BAST-ru | verdeVER-de | galbenGAL-ben | negruNEG-ru | alb | maroma-RO | gri | portocaliupor-to-KA-li-u |
| Ruotsi | rödrööd | blåbloo | gröngröön | gulgyyl | svartsvat | vitviit | brunbryyn | grågroo | orangeo-RANGŠ |
| Saksa | rotroot | blau | grüngryyn | gelbgelp | schwarzšvarts | weißvais | braun | grau | orangeo-RANAN-že |
| Suomi | punainen | sininen | vihreä | keltainen | musta | valkoinen | ruskea | harmaa | oranssi |
| Syyrianarabia | أحمرAH-mar | أزرقAZ-ra | أخضرAH-dar | أصفرAS-far | أسودAS-uad | أبيضAB-jad | بنيBUN-ni | رماديra-MAA-di | برتقاليbur-tu-aa-li |
| Tanska | rødröd | blåblo | grøngrön | gul | sortsood | hvidvid | brunbruun | grågro | orangeo-RANG-še |
| Turkki | kırmızıkur-mu-ZU | mavima-VI | yeşilje-ŠIL | sarısa-RU | siyahsi-JAH | beyazbe-JAZ | kahverengikah-ve-ren-JI | grijri | turuncutu-run-DŽU |
| Ukraina | червонийtšer-UO-nij | синійSI-nij | зеленийze-LE-nij | жовтийŽOU-tij | чорнийTŠOR-nij | білийBI-lij | коричневийko-RITŠ-ne-uij | сірийSI-rij | помаранчевийpo-ma-RAN-tše-uij |
| Venäjä | красныйKRAS-nij | синийSI-nij | зелёныйzi-LO-nij | жёлтыйŽOL-tij | чёрныйTSOR-nij | белыйBE-lij | коричневыйka-RITS-ni-vij | серыйSE-rij | оранжевыйa-RAN-ži-vij |
Missä värin raja kulkee
Venäjässä sinistä ei ole yhtenä sanana: tumma sävy on ”синий” [ssí-nij], ja vaalealla on oma sanansa, jota pidetään eri värinä eikä saman värin vaaleana muotona. Suomalaiselle jako tuntuu oudolta. Bulgarian ”син” [SIN] ja kroatian ”plav” [plav] kattavat sen sijaan koko alueen kuten suomen sininen.
Japanin ”青” [ao] on perinteisesti kattanut myös vihreän, ja siksi liikennevalon vihreästä puhutaan yhä sinisenä; erillinen ”緑” [midori] on nuorempi sana. Koreassa värit rakennetaan säännöllisesti: ”초록색” [cho-rok-saek] ja ”파란색” [pa-ran-saek] päättyvät väriä tarkoittavaan osaan, ja sama toistuu kiinan sanoissa ”红色” [hóng sè] ja ”蓝色” [lán sè].
Äänteet, jotka kaatavat suomalaisen
Kroatian ”crn” [TSRN] ja ”crven” [TSVR-ven] eivät sisällä alussa yhtään vokaalia, vaan r toimii tavun ytimenä. Suomessa se on mahdotonta, ja tuloksena syntyy helposti ylimääräinen vokaali sanan alkuun. Puolan ”żółty” ja ”czarny” yhdistävät puolestaan suhuäänteitä, joita suomessa ei ole yhtäkään. Kumpikin sana kannattaa harjoitella hitaasti, sillä nopeasti sanottuna ero katoaa.
Hollannin ”groen” [CHROEN] ja ”grijs” [CHREIS] alkavat kurkkuäänteellä, ja ranskan ”rouge” [RUŽ] päättyy soinnilliseen suhuäänteeseen. Portugalin ”vermelho” [ver-MEH-lyu] sisältää yhtymän, joka on yksi liudentunut äänne eikä l ja h peräkkäin. Kaikissa näissä suomalaisen ensimmäinen arvaus menee kirjoitusasun mukaan ja siksi harhaan.
Oranssi ja muut lainasanat
Oranssi on melkein kaikkialla sama lainasana, mutta jokainen kieli on sovittanut sen omaan äännejärjestelmäänsä: suomen ”oranssi” [O-rans-si] kaksoiskonsonantteineen, ruotsin ”orange” suhuäänteeseen päättyen ja hollannin ”oranje” [o-RAN-je] j-äänteellä. Turkin ”turuncu” [tu-run-cú] ja kreikan ”πορτοκαλί” [por-to-ka-lí] ovat sen sijaan omia sanojaan, ja kreikan sana tulee appelsiinista.
Toinen tyypillinen virhe on paino. Espanjan ”amarillo” [a-ma-RI-jo], italian ”arancione” [a-ran-TŠO-ne] ja romanian ”portocaliu” [por-to-KA-lyoo] painottuvat keskeltä tai lopusta, kun suomalainen aloittaa aina vahvasti ensimmäiseltä tavulta. Pitkissä värisanoissa ero kuuluu erityisen selvästi, kun taas lyhyissä, kuten kroatian ”siv” [seev], ongelma jää pieneksi.
Lyhyitä tilanteita arjesta
Vaatekaupassa Milanossa
- AsiakasAvete questa giacca in verde?Onko tätä takkia vihreänä?
- MyyjäIn verde no, in blu sì.Vihreänä ei, sinisenä kyllä.
Kukkakaupassa Utrechtissa
- MyyjäDeze tulpen zijn rood.Nämä tulppaanit ovat punaisia.
- AsiakasRood is perfect.Punainen on täydellinen.
Silkkikaupassa Suzhoussa
- Asiakas我要红色的。Haluan punaisen.
- Myyjä好的,谢谢。Selvä, kiitos.
Maalikaupassa Bilbaossa
- Myyjä¿De qué color?Minkä värinen?
- AsiakasEl azul, por favor.Sininen, kiitos.
Usein kysyttyä
- Miksi japanissa liikennevalon vihreää sanotaan siniseksi?
- ”青” [ao] on perinteisesti kattanut myös vihreän alueen, ja vanha käyttö elää yhä. Erillinen ”緑” [midori] on nuorempi sana, joten raja kulkee japanissa eri kohdassa kuin suomessa.
- Onko venäjän sininen sama kuin suomen sininen?
- Ei. ”Синий” [ssí-nij] tarkoittaa tummaa sinistä, ja vaalealle on oma sanansa, jota pidetään eri värinä. Suomessa molemmat ovat saman sanan sävyjä.
- Mikä värisana on suomalaiselle vaikein ääntää?
- Kroatian ”crn” [TSRN], jossa r toimii tavun ytimenä eikä alussa ole vokaalia lainkaan. Suomen sanarakenne ei salli tällaista, joten väliin livahtaa helposti ylimääräinen vokaali.