langula
Englanti
one
uanNumerot
Yksi sana, 26 kieltä
Numerot 26 kielellä
Luvut ovat sanoja, jotka opit ensimmäisenä ja joita käytät päivittäin, mutta ne paljastavat myös kielten sukulaisuuden. Suomen ”yksi”, ”kaksi” ja ”kolme” eivät muistuta indoeurooppalaisten kielten vastineita lainkaan, koska suomi kuuluu eri kielikuntaan. Espanjan, italian ja venäjän luvut sen sijaan ovat tunnistettavasti samaa perhettä. Tällä sivulla näet luvut yhdestä kymmeneen 26 kielellä ja sen, mikä niissä on suomalaiselle vaikeaa.
Yksi sana, 26 kieltä
| Kieli | yksi | kaksi | kolme | neljä | viisi | kuusi | seitsemän | kahdeksan | yhdeksän | kymmenen |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alasaksa | een | tweetvee | dree | veerfeer | fieffiif | sösssös | sövenSÖ-ven | achtaht | negenNEE-gen | teihntain |
| Arabia | وَاحِدUAA-hid | اِثْنَانit-NAAN | ثَلَاثَةta-LAA-ta | أَرْبَعَةAR-ba-a | خَمْسَةHAM-sa | سِتَّةSIT-ta | سَبْعَةSA-ba | ثَمَانِيَةta-MAA-ni-ja | تِسْعَةTI-sa | عَشَرَةA-ša-ra |
| Bulgaria | едноed-NO | двеdve | триtri | четириTŠE-ti-ri | петpet | шестšest | седемSE-dem | осемO-sem | деветDE-vet | десетDE-set |
| Englanti | oneuan | twotuu | threetrii | fourfoor | fivefaiv | sixsiks | sevenSE-ven | eighteit | ninenain | ten |
| Espanja | unoU-no | dos | tres | cuatroKUAT-ro | cincoTIN-ko | seisSEJS | sieteSIE-te | ochoO-tšo | nueveNUE-ve | diezDJET |
| Hollanti | een | tweetvee | driedrii | vierviir | vijfve-if | zes | zevenZEE-ven | achtaht | negenNEE-gen | tientiin |
| Italia | unoU-no | dueDU-e | tre | quattroKUATT-ro | cinqueTŠINK-ue | seise-i | setteSET-te | ottoOT-to | noveNO-ve | dieciDJE-tši |
| Itävallansaksa | oanso-ans | zwoatsvo-a | dreidrai | vierfi-a | fünffynf | sechszeks | siebenZII-ben | achtaht | neunnoin | zehntseen |
| Japani | 一i-tsi | 二ni | 三san | 四jon | 五go | 六ro-ki | 七na-na | 八ha-tsi | 九kii | 十džii |
| Kiina | 一i | 二er | 三san | 四si | 五u | 六ljou | 七tsi | 八pa | 九tsiou | 十šir |
| Korea | 하나ha-na | 둘tul | 셋set | 넷net | 다섯ta-sat | 여섯ja-sat | 일곱il-gop | 여덟ja-dal | 아홉a-hop | 열jal |
| Kreikka | έναE-na | δύοDI-o | τρίαTRI-a | τέσσεραTE-se-ra | πέντεPEN-de | έξιEK-si | επτάep-TA | οκτώok-TO | εννέαe-NE-a | δέκαDE-ka |
| Kroatia | jedanJE-dan | dva | tri | četiriTŠE-ti-ri | pet | šest | sedamSE-dam | osamO-sam | devetDE-vet | desetDE-set |
| Norja | éneen | totuu | tretree | fireFII-re | fem | seks | sjušyy | åtteO-te | ninii | titii |
| Portugali | umun | doisdojš | trêstreš | quatroKUAT-ru | cincoSIN-ku | seissajš | seteSE-ti | oitoOJ-tu | noveNO-vi | dezdeš |
| Puola | jedenJE-den | dwadva | trzytši | czteryTŠTE-ri | pięćpjenjts | sześćšests | siedemSE-dem | osiemO-sem | dziewięćDŽEV-jenjts | dziesięćDŽE-senjts |
| Ranska | unÖN | deuxDÖ | troisTRUA | quatreKATR | cinqSENK | sixSIS | septSET | huitVIT | neufNÖF | dixDIS |
| Romania | unuU-nu | doidoj | treitrej | patruPAT-ru | cinciTŠINTŠ | șaseŠA-se | șapteŠAP-te | opt | nouăNO-u-e | zeceZE-tše |
| Ruotsi | eneen | tvåtvoo | tretree | fyraFYY-ra | fem | sexseks | sjušyy | åttaO-ta | nioNII-o | tioTII-o |
| Saksa | einsains | zweitsvai | dreidrai | vierfii-a | fünffynf | sechszeks | siebenZII-ben | achtaht | neunno-yn | zehntseen |
| Suomi | yksi | kaksi | kolme | neljä | viisi | kuusi | seitsemän | kahdeksan | yhdeksän | kymmenen |
| Syyrianarabia | واحدUA-had | تنينTNEEN | تلاتةTLAA-te | أربعةAR-ba | خمسةHAM-se | ستةSIT-te | سبعةSA-ba | تمانيةTMAAN-je | تسعةTI-sa | عشرةA-ša-ra |
| Tanska | en | to | tre | fireFII-a | fem | sekssegs | syvsyu | otteO-de | ni | ti |
| Turkki | bir | ikii-ki | üçytš | dört | beşbeš | altıal-TU | yedije-DI | sekizse-KIZ | dokuzdo-KUZ | on |
| Ukraina | одинo-DIN | дваdua | триtri | чотириtšo-TI-ri | п'ятьpjat | шістьšist | сімsim | вісімUI-sim | дев'ятьDEU-jat | десятьDE-sat |
| Venäjä | одинa-DIN | дваdva | триtri | четыреtsi-TI-ri | пятьpät | шестьšest | семьsem | восемьVO-sim | девятьDE-vit | десятьDE-sit |
Sukulaissanat ja vieraat juuret
Kolmosen tunnistaa lähes joka kielestä: italian ”tre” [TRE], romanian ”trei” [trey], venäjän ”три” [tri], englannin ”three” [ssrih] ja kreikan ”τρία” [trí-a] ovat sama sana eri asuissa. Suomen ”kolme” ei kuulu joukkoon, eikä ”viisi” muistuta ranskan sanaa ”cinq”. Yhtäläisyyksien puute on odotettavaa, sillä suomen lukusanat ovat vanhaa uralilaista perua.
Japanissa lukusarjoja on kaksi, ja se näkyy jo perusluvuissa: ”四” [shi / yon] ja ”七” [shichi / nana] voidaan sanoa kahdella tavalla, ja valinta riippuu siitä, mitä lasketaan. Kiinassa sarja on yksi, mutta jokaisella luvulla on oma sävelensä: ”一” [yī] on tasainen, ”四” [sì] laskeva ja ”十” [shí] nouseva.
Nenävokaalit ja kadonneet kirjaimet
Ranskan luvuissa kirjoitusasu ja ääntäminen eroavat eniten: ”un” on nenävokaali, ”quatre” [KATR] päättyy konsonanttiryhmään ilman vokaalia ja ”huit” alkaa liukuvalla u:lla. Suomalainen lukee helposti kaikki kirjaimet, jolloin sanoista tulee tavua liian pitkiä ja rytmi menee rikki.
Tanskan luvut kuluvat puheessa: ”otte” [OD-de] ja ”syv” eivät kuulosta siltä, miltä ne näyttävät, ja ”ni” [ni] on yhtä lyhyt kuin suomen sana. Ruotsin ”sju” ja ”sex” [SECKS] vaativat puolestaan suhuäänteen, jota suomessa ei ole, ja norjan ”sju” [sjú] on sama tapaus.
Mitä suomalainen tekee väärin
Suomessa äänteen pituus erottaa sanoja, ja se auttaa: italian ”sette” [SET-te] ja ”otto” [OT-to] kaksoiskonsonantteineen sujuvat helposti. Vaikeampia ovat soinnilliset alut, kuten espanjan ”dos” [doss] ja ”diez” [djess] tai bulgarian ”две” [dve], sillä suomen omaperäisissä sanoissa d ei esiinny sanan alussa lainkaan. Sama vaikeus koskee kaikkia soinnillisia alkukonsonantteja b, d ja g.
Toinen ansa on paino. Turkin luvut painottuvat lopusta: ”iki” [i-kí], ”sekiz” [se-kíz] ja ”dokuz” [do-kúz]. Turkin ü ja ö ovat sen sijaan suomalaiselle helppoja, kuten sanoissa ”üç” [ǘç] ja ”dört” [dǘrt] — vain pisteetön ı vaatii harjoitusta, koska se ei vastaa suomen i:tä eikä u:ta.
Lyhyitä tilanteita arjesta
Torilla Granadassa
- Myyjä¿Cuántos?Kuinka monta?
- AsiakasDos, por favor.Kaksi, kiitos.
Kahvilan tiskillä Torinossa
- AsiakasTre caffè, per favore.Kolme kahvia, kiitos.
- BaarimikkoSubito!Tulee heti!
Ruokakojulla Izmirissä
- MyyjäKaç tane?Kuinka monta?
- AsiakasBir çay ve iki su, lütfen.Yksi tee ja kaksi vettä, kiitos.
Höyrypullakojulla Xi'anissa
- Asiakas三个,谢谢。Kolme kappaletta, kiitos.
- Myyjä好的。Selvä.
Usein kysyttyä
- Miksi suomen lukusanat eivät muistuta muiden kielten lukuja?
- Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, muut sivun kielet enimmäkseen indoeurooppalaiseen. Siksi ”kolme” ei muistuta italian sanaa ”tre” [TRE] eikä venäjän sanaa ”три” [tri], vaikka nämä muistuttavat toisiaan.
- Miksi japanissa on kaksi tapaa sanoa neljä ja seitsemän?
- Japanissa on kaksi lukusarjaa, ja siksi ”四” [shi / yon] ja ”七” [shichi / nana] voi sanoa kahdella tavalla. Valinta riippuu laskettavasta asiasta ja vakiintuneista yhdistelmistä.
- Mitkä luvut ovat suomalaiselle helpoimpia?
- Italian kaksoiskonsonantilliset, kuten ”sette” [SET-te] ja ”otto” [OT-to], koska pituusero on suomessa merkitystä erottava keino. Vaikeimpia ovat ranskan nenävokaalit ja tanskan puheessa kuluvat muodot.